Edut

Tällä sivulla on esitetty APAD paineentasainteknologialla suoritetun alipaineistamisen edut, sekä sivun alaosassa perinteisen alipaineistamisen ongelmat yhdessä havainnollistavin kuvin.

Etenkin rakennusalan pölyntorjunnan ohjeet ohjeistavat pölystä ja haitta-aineista suodatettavan tilan ilman suodatusmääräksi 3-10 kertaa tunnissa, ja joillekin haitta-aineille jopa 20 kertaa tunnissa. Kyseinen suodatettavan ilman määrä on avaintekijä, jolla terveydelle ja ympäristölle haitalliset pienhiukkaset saadaan poistettua ilmatilasta tehokkaasti.

1. JATKUVA KORKEA SUODATUSTASO SEKÄ KONTROLLOITU ALIPAINE
APAD järjestelmien mahdollistama huonetilan korkea ilmansuodatustaso ehkäisevät haittahiukkasten esiintymistä ilmassa parantaen työ- ja olosuhdeturvallisuutta. Näin itse epäpuhtaassa tilassa ilman puhtaustaso pysyy hyvänä, eikä ilman suodatustehokkuus ole riippuvainen moottorin kierrosluvun säätymisestä painesuhteiden muuttuessa. Tämä johtuu siitä, että APAD järjestrelmässä puhallin käy jatkuvasti täydellä / säädetyllä kierrosnopeudella, ja alipaineen muodostamiseksi sekä yläpitämiseksi ulos puhallettavan ilman määrä määritellään erikseen APAD kierratysilmakanaviston sekä automaattisesti säätyvien ilmanohjauspeltien avulla. Näin yksi ja sama laite mahdollistaa sekä työ- että ympäristöturvallisuuden ylläpidon.

 
2. KUSTANNUSTEHOKKUUS JA HELPPOUS
APAD Multi laite voidaan liittää lähes mihin tahansa olemassa olevaan ilmankäsittelylaitteistoon, jolloin koko järjestelmää ei tarvitse uusia. Puhallinmoottorilla ja laitesuodatuksella integroiduissa laitteissa, kuten APAD AP315, käyttäjä saa usean käyytötarkoituksen koneen yksissä kuorissa. Erittäin helppotoimiseksi ohjelmoitu laite muuntautuu muutamalla napin painalluksella automaattisäätyvästä alipaineistajasta suoraan 100% ulospuhaltavaksi, tai vastaavasti 100% ilmaa kierrättäväski laitteeksi ilman ulospuhallusletkujen irrotamista. Käytettässä muuta käyttötapaa on laite koko ajan muutaman painalluksen päässä automatisoidun alipaineistuksen käyttöönotosta. Laitteisto säästää myös merkittävästi energiaa, koska se ei tarvitse yhtä paljon korvausilmaa kuin perinteinen alipaineistus, ja siten säästää merkittävästi kustannuksia minimoiden lämpöeneegian hukkaa.

3. AKTIIVINEN ALIPAINEEN VALVONTA JA SÄÄTÖ
Tekniikka automatisoi ja toteuttaa sen mihin ihminen ei pysty. APAD Teknologia™ perustuu aktiiviseen paine-eromittaukseen joka valvoo työtilan alipainetasoa, ja ohjaa ilmaa täysin suodatettuna palautusilmana takaisin tilaan. Tilasta poistetaan vain sen verran ilmaa, jonka halutun alipainetason saavuttaminen vaatii rajoittamatta kuitenkaan itse suodatettavan ilman määrää. Suodatinten likaantuessa, ovien auetessa tai vaikkapa osastoinnin rikkoutuessa APAD-järjestelmä havaitsee reaaliaikaisesti paine- eron muutoksen, ja reagoi ohjaamalla säätömoottoreita tarvittaessa lisäten palautusilman tai poistoilman määrää. Laitteistoon voidaan kytkeä erilaisia hälytystapoja paine-eromuutosten havaitsemiseksi. APAD Teknologia™ on tulevaisuudessa työtilojen varsinainen paine-eron valvontajärjestelmä, ja esimerkiksi etäluettavat mittarit toimivat järjestelmien tukena tarvittaessa paine-eron seurantajärjestelminä.

4. OPTIMAALINEN PAINETASO
APAD-järjestelmä ei tuota ylisuurta alipainetta tilaan, ja se toimii tasalaatuisesti eri kokoisissa ja muotoisissa tiloissa. Lähtökohtana kuitenkin on, että itse alipaineistajan poistoilman määrän ja/tai työtilan tiiveyden tulee olla tasolla, että halutun alipainetason saavuttaminen on mahdollista. Alimitoitettu laiteteho tai liian epätiivis osastointi ei tuota mahdollisesti haluttua alipainetasoa edes täydellä ulospuhalluksella, jolloin mitoitus tai tiiveysseikat ovat virheellisiä. Käytännössä APAD Teknologia™ mahdollistaa ensimmäisen kerran alipaineistuksen radikaalin ylimitoituksen. Esimerkiksi vaikkapa 4000 m3/h teholuokan laite voidaan hyvin sijoittaa tiiviiseenkin 50 m3 huonetilaan ilman ylisuurta alipainetasoa. Suuremmassa työkohteessa, useampia alipaineistajia ollessa käytössä, voidaan kaikki laitteet sijoittaa ulospuhallukseen, koska järjestelmät joka tapauksessa poistavat vain tarvittavan määrän ilmaa halutun alipaineen muodostamiseksi. Tällöin resursseja yksittäisen laiterikon, osastoinnin rikkoutumisen tai ovien aukeamisesta johtuvan paine-erohäviön kompensoimiseksi on käytettävissä runsaasti parantaen työ- ja ympäristöturvallisuutta.

2. PAINETASO MOOTTORILLA
Itse ilmanpuhdistimen moottoritehojen säätö halutun alipainetason saavuttamiseksi ei tule kyseeseen, sillä mikäli moottoritehoja lasketaan pienemmiksi, myös tilasta suodatettavan ilman määrä laskee radikaalisti aiheuttaen välittömästi haittahiukkasten pitoisuuden merkittävän kasvun huoneilmassa heikentäen työ- ja ympäristöturvallisuutta. Mootoritehojen laskeminen heikentää myös itse moottorin vastapaineenkestoa esimerkiksi pölyn kertyessä laitesuodattimiin, ja edellä mainituista syistä moottoritehoja ei tulisi koskaan laskea.

Painetason saavuttaminen korvausilmalla kompensoimalla on myös erittäin haastavaa, sillä kun laitteiston ulospuhallettavaa ilmaa kompensoidaan korvausilmalla, saavutetaan haluttu alipainetaso yleensä vain hetkellisesti, mutta suodattimien pölykertymän myötä alipainetaso helposti romahtaa, etenkin ohjeiden mukaisen ohjearvon 5-15 Pa ollessa melko matala. Korvausilmakompensointi on myös pääosin huomattavan energiatehotonta, tai saattaa vaikuttaa esimerkiksi työalan ulkopuolisten tilojen käytössä olevan ilmanvaihtojärjestelmän toimintaan.

4. PAINETASON MUUTOKSET

Perinteinen alipaineistus ei huomioi tai reagoi paine-erojen muutoksiin, kuten ovien aukeamisiin, osastointien rikkoutumiseen tms. muihin inhimillisiin virheisiin, mahdollisiin hissien liikeisiin tai kiinteistön muissa tiloissa olevien ilmanvaihtojärjestelmien ilmanvirtauksien muutoksiin. Edellä mainitut seikat voivat hetkellisesti tai pysyvästi aiheuttaa alipaineen katoamisen, jolloin haittahiukkaspitoisuus ilmassa saattaa kasvaa radikaalisti, tai pahimmassa tapauksessa hiukkaset leviävät laajasti osastointialueen ulkopuolelle.